Tätä on nyt vaikea ymmärtää. Minun kiltti luotettava mieheni. Joka ei osaa edes valehdella vaan jää siitä kiinni. Ja jäi nytkin, puolet suhteen olemassa olosta olen epäillyt mutten halunnut uskoa, VOINUT uskoa.

En kuitenkaan halua erota. Parikymmentä yhteistä vuotta monine raskaine asioineen, lapset.... 

Ensin mies sanoi ettei välttämättä edes halua enää tätä liittoa.

Aamulla kuitenkin oli sitä mieltä ettei halua tuhota perhettäkään.

Minä haluan yrittää, ainut mitä vaadin on se että se toinen suhde loppuu. Ensin hän ei sitä luvannut, nyt että "yrittää" lopettaa.

Onhan se varmaan mukavaa, kauniimpi, hoikempi ihminen joka vain ihailee eikä vaadi. Jonka kanssa tavatessa ei ole lapsilauma ja arki. Joka ei vaadi antamaan omaa aikaa, auttamaan kotitöissä, valita väsymystä.